Perhehoito ikäihmisten asumisen vaihtoehtona

Ikäihmisten perhehoito on Suomessa kasvava palveluvaihtoehto. Perhehoitoliiton ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (2023) tilastojen mukaan ikäihmisille suunnattua perhehoitoa tarjotaan nykyään lähes jokaisella hyvinvointialueella. Ikäihmisten perhekoteja on Suomessa noin 250 kappaletta. (Perhehoitoliitto ja THL 2023).

Palvelun saatavuudessa ja painotuksissa on kuitenkin vielä runsaasti valtakunnallisia eroja. Toisilla alueilla perhehoito painottuu enemmän ikäihmisten asumisen vaihtoehdoksi. Toisilla aluilla, kuten Tampereella, perhehoitoa on puolestaan jo pidempään hyödynnetty runsaasti ikäihmisten päiväaikaisena toimintana.

Ikäihmisten perhehoito on palvelu, joka toteutuu tavallisessa yksityiskodissa. Perhehoito tapahtuu joko perhehoitajan kotona tai vaihtoehtoisesti perhehoitaja voi liikkua myös asiakkaan kotiin. Kestoltaan ikäihmisten perhehoito voi olla osavuorokautista (päiväaikainen), tilapäistä (sovittu jakso) tai pitkäaikaista (pysyvä asumismuoto).

Ikäihmisten pitkäaikainen perhehoito on asumisen vaihtoehto, jossa ikäihminen muuttaa perhehoitajan kotiin asumaan. Perhekodin tilat on arvioitu ja hyväksytty hyvinvointialueen toimesta, ennen perhehoitotoiminnan aloittamista. Ikäihmisten perhehoidossa kodin esteettömyyteen kiinnitetään erityistä huomiota.

Ikäihmisten perhehoitajalta ei edellytetä tiettyä koulutus- tai työtaustaa. Kaikki perhehoitajat kuitenkin suorittavat lakisääteisen ennakkovalmennuksen, jonka aikana arvioidaan perhehoitajiksi pyrkivien soveltuvuus tehtävään. Perhekodin asukkaalla on perhekodissa oma huone, jonka voi sisustaa omilla tutuilla huonekaluilla ja muistoesineillä.

Perhehoidolle ominaista on pienet ryhmät. Jos perhehoitaja toimii yksin, voi perhekodissa olla samanaikaisesti enintään neljä asukasta. Jos perhehoitajia on kaksi (esim. pariskunta) voi asukkaita olla enintään seitsemän. Asukasmäärää arvioidaan kuitenkin aina tilannekohtaisesti ja myös perhekodin tilat vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka monta asukasta kodissa voi samanaikaisesti asua.

Ikäihmisten perhehoitoon ohjaudutaan pääasiassa hyvinvointialueen kautta. Toimeksiantosopimussuhteisessa perhehoidossa perhehoitaja solmii hyvinvointialueen kanssa toimeksiantosopimuksen, jossa sovitaan mm. palkkiosta, kulukorvauksesta ja perhehoitajan vapaiden järjestelyistä. Perhekotien valvonnasta vastaa hyvinvointialue.

Perhehoitajan palkkion ja kulukorvauksen maksaa hyvinvointialue. Pirkanmaalla palkkio määräytyy asukkaan hoitoisuuden perusteella ja näin ollen palkkiossa on useampia tasoja. Asiakasmaksu määräytyy ikäihmisten pitkäaikaisessa perhehoidossa samoin, kuin ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Maksu voi olla enintään 85% asukkaan nettokuukausituloista. Perhehoidossa asukas ei maksa asumisestaan erillistä vuokraa.

Perhehoidossa ei ole perinteiseen tapaan työvuoroja, vaan perhehoitaja asuu ja elää perhekodissa yhdessä asukkaiden kanssa. Ajatuksena on, että asukkaat ovat perhekodissa samassa asemassa, kuin muut perheenjäsenet.

Perhehoitajan jaksamista ajatellen on erityisen tärkeää huolehtia siitä, että asukkaat ohjautuvat perhehoitoon oikea-aikaisesti. Asukkaan kuntoisuuden on mahdollistuttava yhden hoitajan avustamana ja öiden olisi sujuttava ilman säännöllistä avuntarvetta. Perhehoitaja on perhekodissa paikalla myös yöaikaan, ja näin ollen perhehoito voikin olla esimerkiksi yksinäisyydestä tai turvattomuudesta kärsineelle ikäihmiselle merkittävä elämänlaatua parantava tekijä.

Pitkäaikainen perhehoito on tärkeä osa senioripalveluiden kokonaisuutta. Se tarjoaa inhimillisen vaihtoehdon heille, jotka eivät vielä tarvitse ympärivuorokautista asumispalvelua ja hyötyvät kotiympäristön tarjoamista arjen mahdollisuuksista.

Kehitettävää on erityisesti perhehoitajien jaksamisen tukemisessa, sillä ikäihmisten pitkäaikainen perhehoito on moniin muihin perhehoidon muotoihin verrattuna poikkeuksellisen sitovaa. Hyvinvointialueiden tuleekin huolehtia oikea-aikaisen palveluohjauksen lisäksi myös perhekodeille tarjottavasta riittävästä ja oikein mitoitetusta arjen tuesta.

Teija Repo

Navisoksen perustaja ja senioripalveluiden asiantuntija