Ikäihmisten ympärivuorokautinen palveluasuminen – Viimeinen koti
Ikäihmisten ympärivuorokautinen palveluasuminen on nimensä mukaisesti hoivan yksikkö, jossa henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden. Ympärivuorokautisesta palveluasumisesta käytetään myös usein arkisempaa nimitystä hoivakoti. Asumisyksikkö on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat arjessaan runsaasti apua, ohjausta tai valvontaa.
Kun ympärivuorokautinen hoiva tulee ajankohtaiseksi, ei kotona asuminen enää onnistu kotihoidon, tukipalvelujen ja erilaisten teknologisten ratkaisujen turvin. Oleellista on myös avuntarve yöaikaan niin, että turvallista asumista ei pystytä järjestämään kotihoidon yökäyntien tai kevyemmän yhteisöllisen asumisen keinoin. Koti ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikössä jää yleensä sinne muuttaneen ikäihmisen viimeiseksi asuinpaikaksi.
Ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköt on yleensä jaettu talon sisällä useampaan pienempään asuinkompleksiin, joista saatetaan käyttää myös nimitystä ryhmäkoti. Yhteisten oleskelu- ja ruokailutilojen lisäksi asukkailla on ryhmäkodissa oma pieni asunto, jossa on oma wc ja kylpyhuone. Keittiötä ei asunnoissa yleensä ole, sillä sille on harvoin tässä elämänvaiheessa enää tarvetta. Ruokahuolto järjestyy kokonaisuudessaan asumisyksikön toimesta.
Talon puolesta asunnossa on useimmiten sähkökäyttöinen seniorisänky. Muutoin asunto sisustetaan oman maun mukaan omilla huonekaluilla, muistoesineillä, tekstiileillä ja tauluilla.
Muistisairaus on tavallisin syy sille, että omassa kodissa asuminen ei runsaidenkaan palveluiden tai tukimuotojen turvin ole enää mahdollista. Ikäihmisten ympärivuorokautisessa palveluasumisessa ryhmäkotien ovet ovat lähtökohtaisesti lukittuina asukkaiden turvallisuuden vuoksi. Kotoa on saatettu esimerkiksi lähteä harhailemaan erikoisiin kellonaikoihin tai säähän sopimattomassa vaatetuksessa. Ympärivuorokautinen palveluasuminen on tällaisissa tilanteissa lähtökohtaisesti ainoa turvallinen asumisen vaihtoehto.
Miten ympärivuorokautiseen palveluasumiseen hakeudutaan?
Ympärivuorokautiseen palveluasumiseen hakeudutaan pääsääntöisesti hyvinvointialueen kautta, mutta osaan paikoista voi hakeutua asumaan myös yksityisesti.
Pirkanmaan hyvinvointialueen nettisivujen mukaan “Ympärivuorokautisen palveluasuminen myöntämisen edellytyksenä on, että asiakas tarvitsee hoivaa ja huolenpitoa tai valvontaa säännöllisesti, ympäri vuorokauden. Palvelun myöntäminen edellyttää, että hän ei kykene toimintakyvyn heikentymisen vuoksi selviytymään nykyisessä asumismuodossaan kotiin vietävien monipuolisten palvelujen, teknologisten ratkaisujen ja apuvälineiden turvin.” Silloin, kun palvelujen piiriin hakeudutaan hyvinvointialueen kautta, arvioi asumisen tarvetta ja määriteltyjen kriteerien täyttymistä hyvinvointialueen työntekijä.
Ympärivuorokautisen palveluasumisen kustannukset
Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa asukas maksaa palvelusta vuokran sekä palvelumaksun. Palvelumaksu sisältää perinteisesti kaiken hoivaan ja huolenpitoon liittyvän, eli tämän ja vuokran lisäksi ei itse asumisesta pitäisi syntyä muita kustannuksia. Asumisen ja palvelujen lisäksi asukas kustantaa edelleen itse lääkkeet ja muut henkilökohtaiset hankinnat, kuten vaatteet ja hygieniatarvikkeet.
“Mitä suuremmat tulot, sitä suurempi on kuukausittain perittävä palvelumaksu ja toisin päin.”
Jos palveluasumisen piiriin on hakeuduttu hyvinvointialueen kautta, voi kuukausittain perittävä palvelumaksu olla enintään 85 % nettotuloista. Palvelumaksua määriteltäessä tuloista huomioidaan vähentäen mm. asumiseen liittyviä kustannuksia, kuukausittainen käyttövara sekä lääkekustannukset. Käytännössä: Mitä suuremmat tulot, sitä suurempi on kuukausittain perittävä palvelumaksu ja toisin päin. Pirkanmaan hyvinvointialueen ympärivuorokautisen palveluasumisen maksuista voit lukea tarkemmin täältä.
Jos ympärivuorokautiseen palveluasumiseen on hakeuduttu yksityisesti, maksaa asukas yhtä lailla vuokrasta sekä saamastaan hoivasta. Maksujen määräytymisperiaatteet vaihtelevat palveluntarjoajan mukaan. Usein kokonaisuus on räätälöitävissä asukkaan avuntarpeen ja toiveiden mukaiseksi palvelupaketiksi.
Huomioitavaa on, että yksityisesti palvelun piiriin hakeutuvan asukkaan ympärivuorokautisen palveluasumisen kustannukset kipuavat väistämättä useisiin tuhansiin euroihin kuukaudessa.
Teija Repo
Navisoksen perustaja ja senioripalveluiden asiantuntija
