Luopuminen on vaikeaa – Siksi sinunkin kannattaisi laatia hoitotahto
Miten haluat, että sinua hoidetaan, jos et itse pysty ilmaisemaan tahtoasi tai toiveitasi? Tilanne, johon kukaan ei toivo joutuvansa, mutta samalla tilanne, joka voi tulla eteen kenelle tahansa meistä – myös odottamatta ja yllättäen.
Kun kysymystä alkaa tosissaan pohtia, ei se ole lainkaan yksinkertainen. Asia vaatii pysähtymistä aiheen äärelle, jota harvempi tahtoo etukäteen suunnitella tai edes ajatella. Hoiva, hoito, elämän loppuvaihe ja kuolema tuntuvat useimmille meistä hyvinkin kaukaisilta asioilta. Kun elämää on tiettävästi edessä vähemmän, kuin sitä on takanapäin, on näidenkin asioiden pohtiminen ehkä luonnollisempaa. Toisaalta emme voi kukaan tietää päiviemme määrää.
Perinteisesti hoitotahto ymmärretään loppuajan hoitoa koskevana tahdonilmaisuna, jossa henkilö esimerkiksi kieltää terveydenhuollon hoitohenkilökuntaa toteuttamasta tietynlaisia hoitotoimenpiteitä. Tahdonilmaisu voi kuulua Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (2022) hoitotahtokaavakkeen mukaan esimerkiksi seuraavasti:
”Määrään, että jos minä vakavan sairauden tai onnettomuuden seurauksena en pysty päättämään omasta hoidostani esimerkiksi tajuttomuuden tai vanhuuden heikkouden vuoksi, ei minua hoidettaessa saa käyttää keinotekoisesti elintoimintoja ylläpitäviä hoitomuotoja, ellei tilani korjautumiseen ole selkeitä perusteita.”
Lisäksi tahtoaan voi vielä tarkentaa selventäen muun muassa sitä, mitä tilanteen korjaantumattomuus itselle tarkoittaa (esim. laitteista tai muista ihmisistä riippuvainen elämä). Halutessaan tarkennuksia voi tehdä myös aktiivihoidon päättämisen jälkeisestä hoidosta ja toimenpiteistä, joita ei halua esimerkiksi elämän tarpeettoman pitkittämisen näkökulmasta toteutettavan. Hoitotahtoon saatetaan kirjata myös sijaispäättäjästä sekä henkilöistä, joille saa antaa tietoja muun muassa terveydentilaa ja olinpaikkaa koskien.
Oikeudellisesti toimintakyvytön elämä voi jatkua esimerkiksi muistisairauden vuoksi pitkäänkin. Tämän vuoksi hoitotahdossa voi ja kannattaakin huomioida laajemmin myös mahdolliseen tulevaan asumiseen ja hoivaan liittyviä toiveita. Laajempaan hoitotahtoon voi esimerkiksi kirjata, mitkä tärkeimmät huonekalut tai muistoesineet toivoisi ehdottomasti mukaansa mahdolliseen tulevaan asuinpaikkaan, jos omassa kodissa asuminen ei ole enää mahdollista.
Hoitotahdon laatiminen on tärkeää ennen kaikkea omaisia ja läheisiä ajatellen. Ja ehkäpä vielä tärkeämpää silloin, jos omaisia tai läheisiä ei ole. Tällöin kukaan sinua paremmin tunteva henkilö ei ole kertomassa hoitaville tahoille, millainen olet ollut, mikä on historiasi, mistä pidät ja mistä et pidä.
Hoitotahto selkeyttää omaisten tilannetta. Kukapa meistä ei olisi valmis tekemään kaikkeaan rakkaittensa eteen. Katsomaan vielä sen viimeisenkin kortin, vaikka todennäköisyydet tilanteen kohenemiselle olisivat jo ajat sitten hiipuneet ja vaikka ikäsi puolesta olisit itse jo valmis lähtemään. Jos tämä ei ole sinun tahtosi loppuajan hoidosta, kirjaa se ylös hoitotahtoon, jotta myös sinulle tärkeät ihmiset tietävät sen. Sillä luopuminen on vaikeaa.
Hoitotahdon voi kirjata Omakantaan, jossa tahdonilmaisulle on merkitty oma kohtansa. Paperille laaditun hoitotahdon voi terveydenhuollon toimesta pyytää tallentamaan omiin potilastietoihin. Lompakossaan voi myös kantaa mukanaan hoitotahtokorttia tiedoksi hoitotahdon olemassaolosta (saatavilla mm. Muistiliiton nettisivuilla). Omaisia on hyvä informoida hoitotahdon olemassaolosta ja sen sijainnista.
Teija Repo
Navisoksen perustaja ja senioripalveluiden asiantuntija
