Ikäihmisten yhteisöllinen asuminen
Hyvinvointialueelle siirtymisen myötä ikäihmisten asumispalveluiden kokonaisuuteen syntyi uusi asumisen vaihtoehto: Yhteisöllinen asuminen. Vaihtoehto herätti alkuun paljon keskustelua niin senioreiden, omaisten kuin ikäihmisten parissa työskentelevien keskuudessa. Hämmennystä aiheutti erityisesti se, mitä uutta yhteisöllinen asuminen palvelukokonaisuuteen tuo ja kuinka asukkaiden avuntarpeista käytännössä huolehditaan.
Pirkanmaan hyvinvointialue kuvaa ikäihmisten yhteisöllistä asumista nettisivuillaan seuraavasti:
“Yhteisöllisellä asumisella tarkoitetaan hyvinvointialueen järjestämää asumista esteettömissä, turvallisissa ja yhteisöllisissä asuinympäristöissä. Asiakas on asunnossa vuokrasuhteessa. Asuntoihin järjestetään sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa ja palveluja yksilöllisen tarpeen mukaan. Päivittäisissä toiminnoissa voi saada ohjausta ja apua asiakassuunnitelman mukaisesti.”
Vaikka uusi palveluvaihtoehto herätti alkuun hämmennystä, ei se nähdäkseni tuonut palvelukokonaisuuteen lopulta merkittävää muutosta. Ikäihmisten yhteisöllinen asuminen on sisällöltään monin paikoin samantyyppistä, kuin aiemmin palveluvaihtoehtona ollut tavallinen palveluasuminen. Myös ikäihmisten tehostetun palveluasumisen nimi vaihtui ympärivuorokautiseksi palveluasumiseksi ilman, että palvelun sisältö olisi merkittävästi muuttunut.
“Erityisesti yksinäisyydestä ja turvattomuudesta kärsivälle ikäihmiselle asuminen hyvin toimivassa ja turvallisessa yhteisössä voi olla ratkaiseva tekijä arjen toimivuuden kannalta.”
Aiempaan ikäihmisten palveluasumiseen verrattuna merkittävin muutos yhteisöllisen asumisen sisällössä on asumismuodon yhteisöllisyyden korostaminen sekä yhteisöllisen toiminnan järjestämisen vaatimus palveluntuottajalle. Erityisesti yksinäisyydestä ja turvattomuudesta kärsivälle ikäihmiselle asuminen hyvin toimivassa ja turvallisessa yhteisössä voi olla ratkaiseva tekijä arjen toimivuuden kannalta.
Yhteisöllisen asumisen piirissä asuville ikäihmisille tulee järjestää osallisuutta tukevaa toimintaa ja tämä onkin mielestäni kyseisen asumisvaihtoehdon oleellisin ja merkittävin vahvuus. Tiedämme hyvin, että pelkkä samassa kerrostalossa asuminen ei takaa samankaan henkisen tai ikäisen yhteisön itseohjautuvaa sosiaalista aktiivisuutta, eikä kaikilla ole siihen ilman tukea mahdollisuuttakaan.
Jotta yhteisö muodostuisi ja tarjoaisi hyödyn jäsenilleen, tarvitaan luontevia mahdollisuuksia ja syitä kokoontua yhteen. Tämän lisäksi vaaditaan osallistumiseen rohkaisevaa ja kannustavaa henkilökuntaa, joka on tukena heille, jotka liikkuvat huonosti tai eivät ilman apua muista osallistua.
“Asuinpaikkana yhteisöllinen asuminen ei ulkopuolisen silmiin välttämättä poikkea tavallisesti kotona asumisesta kovinkaan paljon”
Yhteisöllinen asuminen sijoittuu kotona asumisen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen välimaastoon. Asuinpaikkana yhteisöllinen asuminen ei ulkopuolisen silmiin välttämättä poikkea tavallisesta kotona asumisesta kovinkaan paljon, vaikkakin yhteisiin, asukkaiden kokoontumista tukeviin tiloihin on usein panostettu enemmän. Lisäksi asuintalojen ja huoneistojen tilat on suunniteltu huolellisesti turvallisen liikkumisen ja esteettömyyden näkökulmasta.
Hyvinvointialueet järjestävät yhteisöllisen asumisen palvelua joko omissa yksiköissään tai ostavat sitä kilpailuttamiltaan palveluntuottajilta. Yhteisöllisen asumisen paikat ovat hyvin omanlaisiaan, mutta perusajatus on samanlainen:
Asukas asuu omassa vuokra-asunnossaan, jossa on oma keittiö, kylpyhuone ja wc. Asuntojen koot vaihtelevat paikan mukaan. Asunto sisustetaan omilla huonekaluilla.
Asukas voi liikkua kodistaan vapaasti talon sisällä ja sen ulkopuolella tapahtuviin toimintoihin. Kyse ei siis ole suljetusta yksiköstä.
Asukkaan avuntarve arjen toimiin kartoitetaan ja hoitohenkilökunta käy kotihoidon tapaisesti asukasta ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti avustamassa.
Useissa yhteisöllisen asumisen yksiköissä on hoitohenkilökuntaa paikalla päivä- ja ilta-aikaan (esim. klo 7-22), jolloin heiltä saa tarvittaessa apua yllättäviinkin tilanteisiin. Yöaikaan tarvittavat säännölliset hoivakäynnit ovat pääsääntöisesti järjestettävissä ja lisäturvaa tuo turvaranneke.
Yhteisöllisen asumisen asukkaille järjestetään asuintalossa yhteistä toimintaa: yhteisiä ruokailuhetkiä, tuolijumppaa, yhteislaulua yms. Yhteisen toiminnan järjestämisen tapa ja toiminnan sisältö vaihtelee asuinpaikan mukaan.
Melko usein asuintalossa on yhteisöllisten asuntojen lisäksi myös mm. ikäihmisten ympärivuorokautisen hoivan yksikkö/yksiköitä. Näin ollen siirtyminen runsaamman avun piiriin saattaa olla saman asuinpaikan sisällä mahdollista, jos avuntarve lisääntyy. Vaihtoehto voi olla toimiva myös pariskunnalle, jossa puolisoiden avuntarve on eri tasoinen.
Miten yhteisölliseen asumiseen hakeudutaan?
Yhteisöllisen asumisen piiriin hakeudutaan pääsääntöisesti hyvinvointialueen kautta, mutta osaan paikoista voi hakeutua asumaan myös yksityisesti.
Pirkanmaan hyvinvointialueen nettisivujen mukaan “yhteisöllinen asuminen on tarkoitettu henkilöille, joilla yksin kotona asuminen ei onnistu edes kotiin vietävien palvelujen, teknologisten ratkaisujen tai apuvälineiden turvin, mutta asiakas selviytyy yön ajan turvajärjestelyin tai sovittujen seurantakäyntien avulla.” Asumisen tarvetta ja määriteltyjen kriteerien täyttymistä arvioi hyvinvointialueen työntekijä.
Yhteisöllisen asumisen kustannukset
Vuokran lisäksi yhteisöllisen asumisen asukas maksaa saamistaan palveluista ja hoivasta. Jos yhteisöllisen asumisen piiriin on hakeuduttu hyvinvointialueen kautta, määräytyy hoivamaksu kotihoidon maksun tapaan palvelutuntien määrän, talouden koon sekä yhteisten bruttotulojen perusteella. Vuokran ja hoivan lisäksi asukas maksaa erikseen tarvitsemistaan tukipalveluista, kuten ateria- ja turvapalvelusta.
Jos yhteisölliseen asumiseen on hakeuduttu yksityisesti, maksaa asukas yhtä lailla vuokran sekä tarvitsemansa hoivan ja tukipalvelut. Yksityisen asukkaan hoiva- ja tukipalvelumaksut määräytyvät palveluntuottajan määrittämän hinnaston mukaisesti. Usein asukkaalle kootaan tarjolla olevista palveluista yksilöllinen tarpeita ja toiveita vastaava palvelupaketti.
Huomioitavaa on, että yksityisesti palvelunsa kustantavan asukkaan asumisen ja hoivan kustannukset saattavat kivuta useisiin tuhansiin euroihin kuukaudessa. Hyvinvointialueen maksut ovat puolestaan sidoksissa asukkaan tuloihin, jolloin palvelut kustantavat sitä enemmän, mitä korkeampi on tulotaso.
Teija Repo
Navisoksen perustaja ja senioripalveluiden asiantuntija
